Koneen ruhtinas - Pekka Herlinin elämä
John Simon
Kone Oy ei ole koskaan ollut yhtä tuttu suomalaisille kuin esimerkiksi Nokia, mutta sen merkitys uranuurtajana kansainvälisillä markkinoilla on ollut vertaansa vailla. Sittemmin Koneen johtajana yli kaksikymmentä vuotta toiminut Pekka Herlin otti vakavissa talousongelmissa rypeneen perheyhtiön harteilleen vain 32-vuotiaana, ja teki siitä yhden maailman suurimmista firmoista alallaan. Kirja on nimensä mukaisesti elämänkerta, mutta lukuisat Koneen sisäpiirin ja Herlinin perheen haastattelut antavat hyvän kuvan myös tuon ajan yrityskulttuurista, ja itse yrityksestä, joka loppujen lopuksi henkilöityy despoottiseen Pekka Herliniin.
Pekan tarina osana Koneen historiaa poikkeaa huomattavasti siitä, millaiseksi hyvä yritysjohtaminen tänä päivänä mielletään. Huikea riskinsietokyky katsotaan edelleen hyväksi ominaisuudeksi, mutta tunteeton "tärkeintä on päämäärä" -tyyppinen päätöksenteko on näinä pehmeän johtamisen aikoina kauhistus. Ruotsalaiset antoivat johtamis- ja päätöksentekotyylille osuvan nimen : "Management by Perkele". Toki Pekkaa johtajana täytyy tarkastella osittain aikansa kuvana; Kone toimi vain kuten muutkin isot firmat. On hauska lukea lehdistä hyväveli-verkostoista ja kapitalistien alhaisesta moraalista, mutta kirjan lukemisen jälkeen minulle kirkastui, miten normaaleja tällaiset käytännöt entisaikaan olivat. Viinanjuonti ja tupakanpoltto kuuluivat erottamattomana osana normaaliin työpäivään. Yritysostot noudattivat hyväksi havaittua "hajota ja hallitse" -kaavaa. Lain kirjainta noudatettiin, mutta porsaanreiät ja lain harmaat alueet käytettiin häikäilemättä hyväksi kilpailuedun saavuttamiseksi. Muutenkin Pekka vaati lain noudattamista muilta, mutta katsoi itse olevansa oikeutettu tekemään suunnilleen mitä halusi.
Kirja antaa tästä suomalaisen dynastian päämiehestä kaksijakoisen kuvan. Toisaalta häntä pidettiin älykkäänä ja lukeneena seuramiehenä, sekä erinomaisena kuuntelijana. Hänen omat lapsensa taas muistavat hänet narsistisena alkoholistina, Niklaksen sanoin "pystyyn nostettuna paskana". Koneen johtajana hän oli etäinen, eikä juuri näyttäytynyt alaisilleen. Hän oli välillä äärimmäisen temperamenttinen, minkä epäiltiin johtaneen jopa työntekijän itsemurhaan. Tämän takia hänellä olikin töissä uskottu lähipiiri, joiden kanssa hän hoiti kaikki työasiat. Huolimatta persoonastaan ja johtamistaidoistaan, tai ehkä juuri niistä syistä, Pekka Herlin onnistui nostamaan Koneen keskisuuresta suomalaisesta firmasta monikansalliseksi jättiläiseksi.
Mikä tekee hyvän yritysjohtajan? Mikä tekee tuloksellisen yritysjohtajan? Tämä kirja antaa kysymyksiin hieman erilaisen perspektiivin, kuin nykypäivän oppikirjat. Se sopii minulle, sillä olinkin ajatellut tuoda 60-80-lukujen yrityskulttuurin kylmimmät tuulet takaisin nykypäivän bisnesmaailmaan.
maanantai 1. maaliskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti